sielukkuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sielukkuus (40)

  1. se, että on sielukas

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsie̯lukːuːs/
  • tavutus: sie‧luk‧kuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sielukkuus sielukkuudet
genetiivi sielukkuuden sielukkuuksien
partitiivi sielukkuutta sielukkuuksia
akkusatiivi sielukkuus;
sielukkuuden
sielukkuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi sielukkuudessa sielukkuuksissa
elatiivi sielukkuudesta sielukkuuksista
illatiivi sielukkuuteen sielukkuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sielukkuudella sielukkuuksilla
ablatiivi sielukkuudelta sielukkuuksilta
allatiivi sielukkuudelle sielukkuuksille
muut sijamuodot
essiivi sielukkuutena sielukkuuksina
translatiivi sielukkuudeksi sielukkuuksiksi
abessiivi sielukkuudetta sielukkuuksitta
instruktiivi sielukkuuksin
komitatiivi sielukkuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sielukkuude-
vahva vartalo sielukkuute-
konsonantti-
vartalo
sielukkuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan sielukas vartalosta sielukk- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]