sidotus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sidotus (39)

  1. sidottaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsidot̪us/
  • tavutus: si‧do‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sidotus sidotukset
genetiivi sidotuksen sidotusten
sidotuksien
partitiivi sidotusta sidotuksia
akkusatiivi sidotus;
sidotuksen
sidotukset
sisäpaikallissijat
inessiivi sidotuksessa sidotuksissa
elatiivi sidotuksesta sidotuksista
illatiivi sidotukseen sidotuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sidotuksella sidotuksilla
ablatiivi sidotukselta sidotuksilta
allatiivi sidotukselle sidotuksille
muut sijamuodot
essiivi sidotuksena sidotuksina
translatiivi sidotukseksi sidotuksiksi
abessiivi sidotuksetta sidotuksitta
instruktiivi sidotuksin
komitatiivi sidotuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sidotukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
sidotus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä sidottaa (sidot- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sidotus Kielitoimiston sanakirjassa