shakkaaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]shakkaaminen (38)
- teonnimi verbistä shakata
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | shakkaaminen | shakkaamiset |
| genetiivi | shakkaamisen | shakkaamisten shakkaamisien |
| partitiivi | shakkaamista | shakkaamisia |
| akkusatiivi | shakkaaminen; shakkaamisen |
shakkaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | shakkaamisessa | shakkaamisissa |
| elatiivi | shakkaamisesta | shakkaamisista |
| illatiivi | shakkaamiseen | shakkaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | shakkaamisella | shakkaamisilla |
| ablatiivi | shakkaamiselta | shakkaamisilta |
| allatiivi | shakkaamiselle | shakkaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | shakkaamisena (shakkaamisna) |
shakkaamisina |
| translatiivi | shakkaamiseksi | shakkaamisiksi |
| abessiivi | shakkaamisetta | shakkaamisitta |
| instruktiivi | – | shakkaamisin |
| komitatiivi | – | shakkaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | shakkaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
shakkaamis- | |