seuruu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]seuruu (17)
- (harvinainen) seuranta
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seuruu | seuruut |
| genetiivi | seuruun | seuruiden seuruitten |
| partitiivi | seuruuta | seuruita |
| akkusatiivi | seuruu; seuruun |
seuruut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seuruussa | seuruissa |
| elatiivi | seuruusta | seuruista |
| illatiivi | seuruuseen | seuruisiin (seuruihin) |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seuruulla | seuruilla |
| ablatiivi | seuruulta | seuruilta |
| allatiivi | seuruulle | seuruille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seuruuna | seuruina |
| translatiivi | seuruuksi | seuruiksi |
| abessiivi | seuruutta | seuruitta |
| instruktiivi | – | seuruin |
| komitatiivi | – | seuruine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | seuruu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. seuranta
|
Ks. seuranta |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- seuruu Kielitoimiston sanakirjassa