seuraaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]seuraaminen (38)
- teonnimi verbistä seurata
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seuraaminen | seuraamiset |
| genetiivi | seuraamisen | seuraamisten seuraamisien |
| partitiivi | seuraamista | seuraamisia |
| akkusatiivi | seuraaminen; seuraamisen |
seuraamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seuraamisessa | seuraamisissa |
| elatiivi | seuraamisesta | seuraamisista |
| illatiivi | seuraamiseen | seuraamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seuraamisella | seuraamisilla |
| ablatiivi | seuraamiselta | seuraamisilta |
| allatiivi | seuraamiselle | seuraamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seuraamisena (seuraamisna) |
seuraamisina |
| translatiivi | seuraamiseksi | seuraamisiksi |
| abessiivi | seuraamisetta | seuraamisitta |
| instruktiivi | – | seuraamisin |
| komitatiivi | – | seuraamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | seuraamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
seuraamis- | |