seulominen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]seulominen (38)
- teonnimi verbistä seuloa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seulominen | seulomiset |
| genetiivi | seulomisen | seulomisten seulomisien |
| partitiivi | seulomista | seulomisia |
| akkusatiivi | seulominen; seulomisen |
seulomiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | seulomisessa | seulomisissa |
| elatiivi | seulomisesta | seulomisista |
| illatiivi | seulomiseen | seulomisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | seulomisella | seulomisilla |
| ablatiivi | seulomiselta | seulomisilta |
| allatiivi | seulomiselle | seulomisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | seulomisena (seulomisna) |
seulomisina |
| translatiivi | seulomiseksi | seulomisiksi |
| abessiivi | seulomisetta | seulomisitta |
| instruktiivi | – | seulomisin |
| komitatiivi | – | seulomisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | seulomise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
seulomis- | |