Siirry sisältöön

seppä

Wikisanakirjasta
Katso myös: Seppä

Suomi

[muokkaa]
Seppä
Wikipedia
Katso artikkeli Seppä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Wikipedia
Katso artikkeli Sepät (kovakuoriaiset) Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

[muokkaa]

seppä (10-B)[1]

  1. metallista esineitä takoen tai valaen valmistava käsityöläinen
  2. (eläintiede) seppien heimon (Elateridae[2]) kovakuoriainen
  3. (eläintiede) eräät tukaanien heimon (Ramphastidae) linnut

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈsepːæ/
  • tavutus: sep‧pä

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi seppä sepät
genetiivi sepän seppien
(seppäin)
partitiivi seppää seppiä
akkusatiivi seppä;
sepän
sepät
sisäpaikallissijat
inessiivi sepässä sepissä
elatiivi sepästä sepistä
illatiivi seppään seppiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sepällä sepillä
ablatiivi sepältä sepiltä
allatiivi sepälle sepille
muut sijamuodot
essiivi seppänä seppinä
translatiivi sepäksi sepiksi
abessiivi sepättä sepittä
instruktiivi sepin
komitatiivi seppine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo sepä-
vahva vartalo seppä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Sanueen sanat
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

aaltoseppä, aarniseppä, ampiaisseppä, aprikoosiseppä, aseseppä, brasilianseppä, hehkuseppä, helmiseppä, hiirakkoseppä, hietaseppä, hopeaseppä, hurmeseppä, häiväpiiloseppä, jalokiviseppä, juomuseppä, kaljuseppä, kampaseppä, kardinaaliseppä, kaskasseppä, kauluriseppä, kekäleseppä, kelloseppä, keltakaulaseppä, keltalaikkuseppä, keltalakkiseppä, keltaleukaseppä, keltaotsaseppä, keltaposkiseppä, kilkkuseppä, kipinäseppä, kirjoseppä, kiviseppä, klovniseppä, kolumbianseppä, kongonseppä, kultakulmaseppä, kultakurkkuseppä, kultalakkiseppä, kultanaamaseppä, kultaotsaseppä, kultaperäseppä, kultasepelseppä, kultaseppä, kuningasseppä, kupariseppä, kyläseppä, laikkuseppä, lattaseppä, levyseppä, liekkiseppä, loimuseppä, loistokurkkuseppä, lukkoseppä, lyijyseppä, läkkiseppä, maaseppä, marmoriseppä, metalliseppä, mustahoususeppä, mustakulmaseppä, mustakurkkuseppä, mustaotsaseppä, mustavyöseppä, mustepääseppä, nokiseppä, oliiviseppä, oranssivatsaseppä, outaseppä, peltiseppä, perunseppä, piiloseppä, pikikurkkuseppä, pikiseppä, pikkuseppä, punakruunuseppä, punakurkkuseppä, punanaamaseppä, punaotsaseppä, punaperäseppä, punapääseppä, punavyöseppä, puukkoseppä, puuseppä, rikkaseppä, rikkikurkkuseppä, runoseppä, ruskohammasseppä, ruskopääseppä, ruskoseppä, rusohuppuseppä, sanaseppä, sateenkaariseppä, satulaseppä, sinikulmaseppä, sininaamioseppä, srilankanseppä, sukasseppä, sulttaaniseppä, suomupiiloseppä, tenonseppä, terässeppä, tulikurkkuseppä, tuliotsaseppä, tulipääseppä, turjanseppä, turkoosiseppä, täpläseppä, täplävatsaseppä, valkokorvaseppä, valkokruunuseppä, valkokulmaseppä, valkokurkkuseppä, valkopääseppä, valkosilmäseppä, varpusseppä, vaskiseppä, veririntaseppä, viherposkiseppä, viiksiseppä, viljaseppä, vuoriseppä, vyöseppä, vyöpiiloseppä, vähäseppä

Idiomit

[muokkaa]
  • Kukaan ei ole seppä syntyessään.
  • oman onnensa seppä

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • seppä Kielitoimiston sanakirjassa
  • seppä Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10-B
  2. Kari Heliövaara (päätoim.): Suomen luonto. Selkärangattomat eläimet, s. 131. Espoo: Weilin & Göös, 1998. ISBN 951-35-6373-1.