sepeli
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- karkea kivimurske, jota käytetään teissä, pihoilla sekä perustana
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsepeli/
- tavutus: se‧pe‧li
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sepeli | sepelit |
| genetiivi | sepelin | sepelien sepeleiden sepeleitten |
| partitiivi | sepeliä | sepeleitä sepelejä |
| akkusatiivi | sepeli; sepelin |
sepelit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sepelissä | sepeleissä |
| elatiivi | sepelistä | sepeleistä |
| illatiivi | sepeliin | sepeleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sepelillä | sepeleillä |
| ablatiivi | sepeliltä | sepeleiltä |
| allatiivi | sepelille | sepeleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sepelinä | sepeleinä |
| translatiivi | sepeliksi | sepeleiksi |
| abessiivi | sepelittä | sepeleittä |
| instruktiivi | – | sepelein |
| komitatiivi | – | sepeleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sepeli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
venäjän sanasta ще́бень (štšeben), ще́бель (štšebel)[2]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- verbit: sepelöidä
Yhdyssanat[muokkaa]
sepelialusta, sepelikerros, sepelikivi, sepelimurska, sepelimylly, sepelipäällyste, sepelitie
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sepeli Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6
- ↑ Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.