seniili

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

seniili (6) (komparatiivi seniilimpi, superlatiivi seniilein) (taivutus[luo])

  1. olemukseltaan vanha, vanhuudenhöperö, vanhuudenheikko

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈseniːli/
  • tavutus: se‧nii‧li

Etymologia[muokkaa]

  • muinaisranskan ja muiden kielten kautta latinan senīlis << senex

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • seniili Kielitoimiston sanakirjassa