seniili
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
seniili (6) (komparatiivi seniilimpi, superlatiivi seniilein) (taivutus[luo])
- olemukseltaan vanha, vanhuudenhöperö, vanhuudenheikko
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈseniːli/
- tavutus: se‧nii‧li
Etymologia[muokkaa]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: seniiliys
- verbit: seniilistyä, seniliytyä
Aiheesta muualla[muokkaa]
- seniili Kielitoimiston sanakirjassa