selvittely
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]selvittely (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈselʋit̪ˌt̪ely/
- tavutus: sel‧vit‧te‧ly
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | selvittely | selvittelyt |
genetiivi | selvittelyn | selvittelyjen selvittelyiden selvittelyitten |
partitiivi | selvittelyä | selvittelyitä selvittelyjä |
akkusatiivi | selvittely; selvittelyn |
selvittelyt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | selvittelyssä | selvittelyissä |
elatiivi | selvittelystä | selvittelyistä |
illatiivi | selvittelyyn | selvittelyihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | selvittelyllä | selvittelyillä |
ablatiivi | selvittelyltä | selvittelyiltä |
allatiivi | selvittelylle | selvittelyille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | selvittelynä | selvittelyinä |
translatiivi | selvittelyksi | selvittelyiksi |
abessiivi | selvittelyttä | selvittelyittä |
instruktiivi | – | selvittelyin |
komitatiivi | – | selvittelyine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | selvittely- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]- verbi selvitellä ((vahva) vokaalivartalo selvittele- ) + johdin -y
Käännökset
[muokkaa]1. selvitteleminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- selvittely Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 974 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa