selvittäjä

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

selvittäjä (10)

  1. henkilö, joka selvittää jotakin

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi selvittäjä selvittäjät
genetiivi selvittäjän selvittäjien
(selvittäjäin)
partitiivi selvittäjää selvittäjiä
akkusatiivi selvittäjä;
selvittäjän
selvittäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi selvittäjässä selvittäjissä
elatiivi selvittäjästä selvittäjistä
illatiivi selvittäjään selvittäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi selvittäjällä selvittäjillä
ablatiivi selvittäjältä selvittäjiltä
allatiivi selvittäjälle selvittäjille
muut sijamuodot
essiivi selvittäjänä selvittäjinä
translatiivi selvittäjäksi selvittäjiksi
abessiivi selvittäjättä selvittäjittä
instruktiivi selvittäjin
komitatiivi selvittäjine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]