sekoilu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sekoilu (2)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsekoi̯lu/
- tavutus: se‧koi‧lu
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sekoilu | sekoilut |
| genetiivi | sekoilun | sekoilujen sekoiluiden sekoiluitten |
| partitiivi | sekoilua | sekoiluita sekoiluja |
| akkusatiivi | sekoilu; sekoilun |
sekoilut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sekoilussa | sekoiluissa |
| elatiivi | sekoilusta | sekoiluista |
| illatiivi | sekoiluun | sekoiluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sekoilulla | sekoiluilla |
| ablatiivi | sekoilulta | sekoiluilta |
| allatiivi | sekoilulle | sekoiluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sekoiluna | sekoiluina |
| translatiivi | sekoiluksi | sekoiluiksi |
| abessiivi | sekoilutta | sekoiluitta |
| instruktiivi | – | sekoiluin |
| komitatiivi | – | sekoiluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sekoilu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. sekoileminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sekoilu Kielitoimiston sanakirjassa