sekoilla

Suomi

Verbi

sekoilla (67) (taivutus[luo])

1. käyttäytyä sekavasti, pitää hauskaa

   Mitä sä oikein sekoilet siellä?!

Ääntäminen

• IPA: /ˈsekoi̯lːɑˣ/
• tavutus: se‧koil‧la

Etymologia

• verbi seota ((vahva) vokaalivartalo seko|a- + pääte -illa)

Käännökset

1. käyttäytyä sekavasti

englanti: mess around, freak out

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: sekoilu

Aiheesta muualla

• sekoilla Kielitoimiston sanakirjassa