seditteleminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]seditteleminen (38)
- teonnimi verbistä seditellä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | seditteleminen | sedittelemiset |
| genetiivi | sedittelemisen | sedittelemisten sedittelemisien |
| partitiivi | sedittelemistä | sedittelemisiä |
| akkusatiivi | seditteleminen; sedittelemisen |
sedittelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sedittelemisessä | sedittelemisissä |
| elatiivi | sedittelemisestä | sedittelemisistä |
| illatiivi | sedittelemiseen | sedittelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sedittelemisellä | sedittelemisillä |
| ablatiivi | sedittelemiseltä | sedittelemisiltä |
| allatiivi | sedittelemiselle | sedittelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sedittelemisenä (sedittelemisnä) |
sedittelemisinä |
| translatiivi | sedittelemiseksi | sedittelemisiksi |
| abessiivi | sedittelemisettä | sedittelemisittä |
| instruktiivi | – | sedittelemisin |
| komitatiivi | – | sedittelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sedittelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sedittelemis- | |
Etymologia
[muokkaa]verbi seditellä ((vahva) vokaalivartalo sedittele- ) + johdin -minen