sauhuttelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sauhuttelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsɑu̯hut̪ˌt̪elu/
- tavutus: sau‧hut‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sauhuttelu | sauhuttelut |
| genetiivi | sauhuttelun | sauhuttelujen sauhutteluiden sauhutteluitten |
| partitiivi | sauhuttelua | sauhutteluita sauhutteluja |
| akkusatiivi | sauhuttelu; sauhuttelun |
sauhuttelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sauhuttelussa | sauhutteluissa |
| elatiivi | sauhuttelusta | sauhutteluista |
| illatiivi | sauhutteluun | sauhutteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sauhuttelulla | sauhutteluilla |
| ablatiivi | sauhuttelulta | sauhutteluilta |
| allatiivi | sauhuttelulle | sauhutteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sauhutteluna | sauhutteluina |
| translatiivi | sauhutteluksi | sauhutteluiksi |
| abessiivi | sauhuttelutta | sauhutteluitta |
| instruktiivi | – | sauhutteluin |
| komitatiivi | – | sauhutteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sauhuttelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi sauhutella ((vahva) vokaalivartalo sauhuttele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. sauhutteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- sauhuttelu Kielitoimiston sanakirjassa