satuilija

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

satuilija (12)

  1. henkilö, joka satuilee

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsɑt̪ui̯ˌlijɑ/
  • tavutus: sa‧tui‧li‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi satuilija satuilijat
genetiivi satuilijan satuilijoiden
satuilijoitten
(satuilijain)
partitiivi satuilijaa satuilijoita
akkusatiivi satuilija;
satuilijan
satuilijat
sisäpaikallissijat
inessiivi satuilijassa satuilijoissa
elatiivi satuilijasta satuilijoista
illatiivi satuilijaan satuilijoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi satuilijalla satuilijoilla
ablatiivi satuilijalta satuilijoilta
allatiivi satuilijalle satuilijoille
muut sijamuodot
essiivi satuilijana satuilijoina
translatiivi satuilijaksi satuilijoiksi
abessiivi satuilijatta satuilijoitta
instruktiivi satuilijoin
komitatiivi satuilijoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo satuilija-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]