sankkeneminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sankkeneminen (38)
- teonnimi verbistä sanketa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sankkeneminen | sankkenemiset |
| genetiivi | sankkenemisen | sankkenemisten sankkenemisien |
| partitiivi | sankkenemista | sankkenemisia |
| akkusatiivi | sankkeneminen; sankkenemisen |
sankkenemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sankkenemisessa | sankkenemisissa |
| elatiivi | sankkenemisesta | sankkenemisista |
| illatiivi | sankkenemiseen | sankkenemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sankkenemisella | sankkenemisilla |
| ablatiivi | sankkenemiselta | sankkenemisilta |
| allatiivi | sankkenemiselle | sankkenemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sankkenemisena (sankkenemisna) |
sankkenemisina |
| translatiivi | sankkenemiseksi | sankkenemisiksi |
| abessiivi | sankkenemisetta | sankkenemisitta |
| instruktiivi | – | sankkenemisin |
| komitatiivi | – | sankkenemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sankkenemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sankkenemis- | |