sammua

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

sammua (52) (taivutus[luo])

  1. lakata palamasta
  2. mennä kiinni, jäädä ilman sähkövirtaa (sähkölaitteista); lakata käymästä
    Suomen ensimmäinen ydinreaktori sammui lopullisesti. (is.fi; 2015)
    Moottori sammui liikennevaloissa.
  3. menettää tajuntansa liiallisesta alkoholin käytöstä johtuen
  4. lakata olemasta; käytön lakkaamisesta
    Visigootin kieli sammui ilmeisesti jo ennen vuotta 1000.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsɑmːuɑˣ/
  • tavutus: sam‧mu‧a

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sammua Kielitoimiston sanakirjassa