sammaloitua

Suomi

Sammaloituneita kiviä

Verbi

sammaloitua (52-F) (taivutus[luo])

1. peittyä sammaleeseen

Ääntäminen

• IPA: /ˈsɑmːɑˌloi̯t̪uɑˣ/
• tavutus: sam‧ma‧loi‧tu‧a

Etymologia

• substantiivi sammal (vokaalivartalo sammal|e- + pääte -oitua)
• verbi sammaloida (vartalo sammaloi- + pääte -tua)

Käännökset

1. peittyä sammaleeseen

englanti: moss

viro: sammalduma

Liittyvät sanat

Synonyymit

• sammaltua

Johdokset

• substantiivit: sammaloituminen

Idiomit

• (sanonta) Vierivä kivi ei sammaloidu. = Jos pysyy aktiivisena, ei jumiudu paikoilleen.

Aiheesta muualla

• sammaloitua Kielitoimiston sanakirjassa