salakka
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
salakka (14)
- makeassa vedessä ja murtovedessä elävä hopeankirkas särkikaloihin kuuluva parvikala (Alburnus alburnus)
- Salakan helposti irtoavia suomuja on hyödynnetty tekohelmissä tarvittavan helmiäisen valmistuksessa.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsɑlɑkkɑ/
- tavutus: sa‧lak‧ka
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | salakka | salakat |
| genetiivi | salakan | salakoiden salakoitten salakkojen (salakkain) |
| partitiivi | salakkaa | salakoita salakkoja |
| akkusatiivi | salakka; salakan |
salakat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | salakassa | salakoissa |
| elatiivi | salakasta | salakoista |
| illatiivi | salakkaan | salakkoihin salakoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | salakalla | salakoilla |
| ablatiivi | salakalta | salakoilta |
| allatiivi | salakalle | salakoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | salakkana | salakkoina salakoina |
| translatiivi | salakaksi | salakoiksi |
| abessiivi | salakatta | salakoitta |
| instruktiivi | – | salakoin |
| komitatiivi | – | salakoine- + omistusliite |
Käännökset[muokkaa]
1. Alburnus alburnus
|