saksia

Suomi

Substantiivi

saksia

1. monikon partitiivimuoto sanasta sakset
2. monikon partitiivimuoto sanasta saksi (ravun eturaaja)
3. yksikön partitiivimuoto sanasta saksi (saksilainen / saksin kieli)

Verbi

saksia (61) (taivutus[luo])

1. leikata saksilla

Ääntäminen

• IPA: /ˈsɑksiɑˣ/
• tavutus: sak‧si‧a

Etymologia

substantiivi sakset (vartalo saks|e- + pääte -ia)

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: saksiminen

Aiheesta muualla

• saksia Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 794 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa