sakotus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sakotus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsɑkot̪us/
- tavutus: sa‧ko‧tus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sakotus | sakotukset |
| genetiivi | sakotuksen | sakotusten sakotuksien |
| partitiivi | sakotusta | sakotuksia |
| akkusatiivi | sakotus; sakotuksen |
sakotukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sakotuksessa | sakotuksissa |
| elatiivi | sakotuksesta | sakotuksista |
| illatiivi | sakotukseen | sakotuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sakotuksella | sakotuksilla |
| ablatiivi | sakotukselta | sakotuksilta |
| allatiivi | sakotukselle | sakotuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sakotuksena | sakotuksina |
| translatiivi | sakotukseksi | sakotuksiksi |
| abessiivi | sakotuksetta | sakotuksitta |
| instruktiivi | – | sakotuksin |
| komitatiivi | – | sakotuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sakotukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sakotus- | |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä sakottaa (sakot- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. sakottaminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sakotus Kielitoimiston sanakirjassa