sakkaantuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]sakkaantuminen (38)
- teonnimi verbistä sakkaantua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sakkaantuminen | sakkaantumiset |
| genetiivi | sakkaantumisen | sakkaantumisten sakkaantumisien |
| partitiivi | sakkaantumista | sakkaantumisia |
| akkusatiivi | sakkaantuminen; sakkaantumisen |
sakkaantumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sakkaantumisessa | sakkaantumisissa |
| elatiivi | sakkaantumisesta | sakkaantumisista |
| illatiivi | sakkaantumiseen | sakkaantumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sakkaantumisella | sakkaantumisilla |
| ablatiivi | sakkaantumiselta | sakkaantumisilta |
| allatiivi | sakkaantumiselle | sakkaantumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sakkaantumisena (sakkaantumisna) |
sakkaantumisina |
| translatiivi | sakkaantumiseksi | sakkaantumisiksi |
| abessiivi | sakkaantumisetta | sakkaantumisitta |
| instruktiivi | – | sakkaantumisin |
| komitatiivi | – | sakkaantumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sakkaantumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sakkaantumis- | |