sakkaantua

Suomi

Verbi

sakkaantua (52-J) (taivutus[luo])

1. (kemia) rinnakkaismuoto sanasta sakkautua, saostua

Ääntäminen

• IPA: /ˈsɑkːɑːnˌt̪uɑˣ/
• tavutus: sak‧kaan‧tu‧a

Etymologia

• substantiivi sakka (vahva vokaalivartalo sakka- + pääte -antua)

Liittyvät sanat

Rinnakkaismuodot

• sakkautua

Johdokset

• substantiivit: sakkaantuma, sakkaantuminen

Aiheesta muualla

• sakkaantua Kielitoimiston sanakirjassa