saju

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

saju (1)[1]

  1. (arkikieltä) tee

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsɑju/
  • tavutus: sa‧ju

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi saju sajut
genetiivi sajun sajujen
partitiivi sajua sajuja
akkusatiivi saju;
sajun
sajut
sisäpaikallissijat
inessiivi sajussa sajuissa
elatiivi sajusta sajuista
illatiivi sajuun sajuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sajulla sajuilla
ablatiivi sajulta sajuilta
allatiivi sajulle sajuille
muut sijamuodot
essiivi sajuna sajuina
translatiivi sajuksi sajuiksi
abessiivi sajutta sajuitta
instruktiivi sajuin
komitatiivi sajuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo saju-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

  • venäjän чай [tšaj], ’tee’

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • saju Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1