saatto
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- saattaminen
- uskonnollinen tai seremoniallinen kulkue
- vainajan hyvästely ja saatto
- (urheilu) saattoliike, se että käden tai mailan kulkua jatketaan vielä pelivälineen irrottua siitä
- Aaltosen mailan saatto ylsi punaviivan päälle.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsɑːt̪ːo/
- tavutus: saat‧to
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | saatto | saatot |
| genetiivi | saaton | saattojen |
| partitiivi | saattoa | saattoja |
| akkusatiivi | saatto; saaton |
saatot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | saatossa | saatoissa |
| elatiivi | saatosta | saatoista |
| illatiivi | saattoon | saattoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | saatolla | saatoilla |
| ablatiivi | saatolta | saatoilta |
| allatiivi | saatolle | saatoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | saattona | saattoina |
| translatiivi | saatoksi | saatoiksi |
| abessiivi | saatotta | saatoitta |
| instruktiivi | – | saatoin |
| komitatiivi | – | saattoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | saato- | |
| vahva vartalo | saatto- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. saattaminen
|
|
2. seremoniallinen
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]hautajaissaatto, juhlasaatto, riemusaatto, ristisaatto, ruumissaatto, saattohartaus, saattohoito, saattohuone, saattojoukko, saattokoti, saattoliike, saattoväki
Aiheesta muualla
[muokkaa]- saatto Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 369 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 359. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.