saatava

Wikisanakirjasta
Katso myös: säätävä

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

saatava

  1. (laskentatoimi) toisen velka; tyypillisesti rahaerä, jonka velkoja odottaa saavansa velalliselta; esimerkiksi myyntisaamiset ja myönnetyt luotot korkoineen
    epävarma saatava
    saatavien perintä

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsɑːt̪ɑʋɑ/
  • tavutus: saa‧ta‧va

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

olla saatava, saaminen

Johdokset[muokkaa]
Vastakohdat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

maksusaatava, velkasaatava, vuokrasaatava

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • saatava Kielitoimiston sanakirjassa

Verbi[muokkaa]

saatava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä saada

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi saatatava saatatavat
genetiivi saatatavan saatatavien
(saatatavain)
partitiivi saatatavaa saatatavia
akkusatiivi saatatava; saatatavan saatatavat
sisäpaikallissijat
inessiivi saatatavassa saatatavissa
elatiivi saatatavasta saatatavista
illatiivi saatatavaan saatataviin
ulkopaikallissijat
adessiivi saatatavalla saatatavilla
ablatiivi saatatavalta saatatavilta
allatiivi saatatavalle saatataville
muut sijamuodot
essiivi saatatavana saatatavina
translatiivi saatatavaksi saatataviksi
abessiivi saatatavatta saatatavitta
instruktiivi saatatavin
komitatiivi saatatavine