säntäily

Suomi

Substantiivi

säntäily (2)

säntäileminen

Ääntäminen

IPA: /ˈsænt̪æi̯ly/
tavutus: sän‧täi‧ly

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	säntäily	säntäilyt
genetiivi	säntäilyn	säntäilyjen säntäilyiden säntäilyitten
partitiivi	säntäilyä	säntäilyitä säntäilyjä
akkusatiivi	säntäily; säntäilyn	säntäilyt
sisäpaikallissijat
inessiivi	säntäilyssä	säntäilyissä
elatiivi	säntäilystä	säntäilyistä
illatiivi	säntäilyyn	säntäilyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	säntäilyllä	säntäilyillä
ablatiivi	säntäilyltä	säntäilyiltä
allatiivi	säntäilylle	säntäilyille
muut sijamuodot
essiivi	säntäilynä	säntäilyinä
translatiivi	säntäilyksi	säntäilyiksi
abessiivi	säntäilyttä	säntäilyittä
instruktiivi	–	säntäilyin
komitatiivi	–	säntäilyine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	säntäily-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi säntäillä (vokaalivartalo säntäile- ) + johdin -y

Käännökset

1. säntäileminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

säntäily Kielitoimiston sanakirjassa