säkittänyt

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

säkittänyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä säkittää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi säkittänyt säkittäneet
genetiivi säkittäneen säkittäneiden
säkittäneitten
partitiivi säkittänyttä säkittäneitä
akkusatiivi säkittänyt; säkittäneen säkittäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi säkittäneessä säkittäneissä
elatiivi säkittäneestä säkittäneistä
illatiivi säkittäneeseen säkittäneisiin
säkittäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi säkittäneellä säkittäneillä
ablatiivi säkittäneeltä säkittäneiltä
allatiivi säkittäneelle säkittäneille
muut sijamuodot
essiivi säkittäneenä säkittäneinä
translatiivi säkittäneeksi säkittäneiksi
abessiivi säkittäneettä säkittäneittä
instruktiivi säkittänein
komitatiivi säkittäneine