säen

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

säen (49-D)

  1. kipinä

Taivutus[muokkaa]

  • Eräissä sijamuodoissa sanan taivutus on tyypin 32 tai 48 kaltainen.
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi säen
säkene
säkenet
säkeneet
genetiivi säkenen
säkeneen
säenten
säkenien
säkeneiden
säkeneitten
partitiivi säentä
säkenettä
säkeniä
säkeneitä
akkusatiivi säen
säkene;
säkenen
säkeneen
säkenet
säkeneet
sisäpaikallissijat
inessiivi säkenessä
säkeneessä
säkenissä
säkeneissä
elatiivi säkenestä
säkeneestä
säkenistä
säkeneistä
illatiivi säkeneen
säkeneeseen
säkeniin
säkeneisiin
säkeneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi säkenellä
säkeneellä
säkenillä
säkeneillä
ablatiivi säkeneltä
säkeneeltä
säkeniltä
säkeneiltä
allatiivi säkenelle
säkeneelle
säkenille
säkeneille
muut sijamuodot
essiivi säkenenä
säkeneenä
(säennä)
säkeninä
säkeneinä
translatiivi säkeneksi
säkeneeksi
säkeniksi
säkeneiksi
abessiivi säkenettä
säkeneettä
säkenittä
säkeneittä
instruktiivi säkenin
säkenein
komitatiivi säkeneine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • säen Kielitoimiston sanakirjassa

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

Taivutus
ind. prees. y. 2. p. säst
ind. prees. y. 3. p. sät
ind. imperf. y. 3. p. säte
part. perf. gesät
apuverbi haben

säen

  1. kylvää