sääteleminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sääteleminen (38)
- teonnimi verbistä säädellä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sääteleminen | säätelemiset |
| genetiivi | säätelemisen | säätelemisten säätelemisien |
| partitiivi | säätelemistä | säätelemisiä |
| akkusatiivi | sääteleminen; säätelemisen |
säätelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | säätelemisessä | säätelemisissä |
| elatiivi | säätelemisestä | säätelemisistä |
| illatiivi | säätelemiseen | säätelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | säätelemisellä | säätelemisillä |
| ablatiivi | säätelemiseltä | säätelemisiltä |
| allatiivi | säätelemiselle | säätelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | säätelemisenä (säätelemisnä) |
säätelemisinä |
| translatiivi | säätelemiseksi | säätelemisiksi |
| abessiivi | säätelemisettä | säätelemisittä |
| instruktiivi | – | säätelemisin |
| komitatiivi | – | säätelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | säätelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
säätelemis- | |