rysähdys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rysähdys (39)

  1. rysähtäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrysæhdys/
  • tavutus: ry‧säh‧dys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rysähdys rysähdykset
genetiivi rysähdyksen rysähdysten
rysähdyksien
partitiivi rysähdystä rysähdyksiä
akkusatiivi rysähdys;
rysähdyksen
rysähdykset
sisäpaikallissijat
inessiivi rysähdyksessä rysähdyksissä
elatiivi rysähdyksestä rysähdyksistä
illatiivi rysähdykseen rysähdyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rysähdyksellä rysähdyksillä
ablatiivi rysähdykseltä rysähdyksiltä
allatiivi rysähdykselle rysähdyksille
muut sijamuodot
essiivi rysähdyksenä rysähdyksinä
translatiivi rysähdykseksi rysähdyksiksi
abessiivi rysähdyksettä rysähdyksittä
instruktiivi rysähdyksin
komitatiivi rysähdyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rysähdykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
rysähdys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä rysähtää (rysähd- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]