ryntäävä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ryntäävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä rynnätä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ryntäävä | ryntäävät |
| genetiivi | ryntäävän | ryntäävien (ryntääväin) |
| partitiivi | ryntäävää | ryntääviä |
| akkusatiivi | ryntäävä; ryntäävän | ryntäävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ryntäävässä | ryntäävissä |
| elatiivi | ryntäävästä | ryntäävistä |
| illatiivi | ryntäävään | ryntääviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ryntäävällä | ryntäävillä |
| ablatiivi | ryntäävältä | ryntääviltä |
| allatiivi | ryntäävälle | ryntääville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ryntäävänä | ryntäävinä |
| translatiivi | ryntääväksi | ryntääviksi |
| abessiivi | ryntäävättä | ryntäävittä |
| instruktiivi | – | ryntäävin |
| komitatiivi | – | ryntäävine |