ryhmäkuri

Suomi

Substantiivi

ryhmäkuri (5)

1. (politiikka) tietyn puolueen sisällä, tiettyyn puolueeseen kuuluvien kansanedustajien ennalta sovittu tapa äänestää, jolloin äänestyksessä kansanedustajat noudattavat yhteistä puolueen linjaa äänestämättä itse harkitsemallaan tavalla

   Onko ryhmäkuri tarpeen vai onko kyse demokratian halventamisesta? (yle.fi)

   Kokoomus ei vaadi ryhmäkuria perjantain äänestyksessä perussuomalaisten Mäenpään syytesuojan murtamisesta (yle.fi)

Ääntäminen

• IPA: /ˈryhmæˌkuri/
• tavutus: ryh‧mä‧ku‧ri

Etymologia

yhdyssana sanoista ryhmä ja kuri

Käännökset

1. tiettyyn puolueeseen kuuluvien kansanedustajien ennalta sovittu tapa äänestää

englanti: party discipline, group discipline ranska: discipline (f.) de vote

ruotsi: gruppdisciplin saksa: Fraktionsdisziplin f.

Aiheesta muualla

• ryhmäkuri Kielitoimiston sanakirjassa