Siirry sisältöön

ruumiillistuma

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

ruumiillistuma (10)

  1. ruumiillinen hahmo, ilmentymä
    Hän on oikea tekopyhyyden ruumiillistuma.

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ruumiillistuma ruumiillistumat
genetiivi ruumiillistuman ruumiillistumien
(ruumiillistumain)
partitiivi ruumiillistumaa ruumiillistumia
akkusatiivi ruumiillistuma;
ruumiillistuman
ruumiillistumat
sisäpaikallissijat
inessiivi ruumiillistumassa ruumiillistumissa
elatiivi ruumiillistumasta ruumiillistumista
illatiivi ruumiillistumaan ruumiillistumiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ruumiillistumalla ruumiillistumilla
ablatiivi ruumiillistumalta ruumiillistumilta
allatiivi ruumiillistumalle ruumiillistumille
muut sijamuodot
essiivi ruumiillistumana ruumiillistumina
translatiivi ruumiillistumaksi ruumiillistumiksi
abessiivi ruumiillistumatta ruumiillistumitta
instruktiivi ruumiillistumin
komitatiivi ruumiillistumine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ruumiillistuma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]