rutista

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

rutista (66) (taivutus luo)

  1. pitää matalahkoa karheaa ääntä
  2. (halventava, äärimmäisen puhekielinen) valittaa jostakin aiheetta tai häiritsevästi, jupista
  3. (arkikieltä, kiertoilmaus) piereskellä äänekkäästi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: [ˈrutistɑ]
Tavutus[muokkaa]
  • tavutus: ru‧tis‧ta

Käännökset[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

rutista

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä rutistaa
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä rutistaa
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä rutistaa

Aiheesta muualla[muokkaa]