rusko

Wikisanakirjasta
Katso myös: Rusko, Ruskô

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rusko (1)

  1. ruso, punerrus
    aamurusko, iltarusko
  2. (yhdyssanan alkuosana) ruskea

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrusko/
  • tavutus: rus‧ko

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rusko ruskot
genetiivi ruskon ruskojen
partitiivi ruskoa ruskoja
akkusatiivi rusko;
ruskon
ruskot
sisäpaikallissijat
inessiivi ruskossa ruskoissa
elatiivi ruskosta ruskoista
illatiivi ruskoon ruskoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ruskolla ruskoilla
ablatiivi ruskolta ruskoilta
allatiivi ruskolle ruskoille
muut sijamuodot
essiivi ruskona ruskoina
translatiivi ruskoksi ruskoiksi
abessiivi ruskotta ruskoitta
instruktiivi ruskoin
komitatiivi ruskoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rusko-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

aamurusko, iltarusko, ruskohiili

eliöiden nimiä: ruskoaratti, ruskocelebesinmesikko, ruskoelenia, ruskoerakkokolibri, ruskofiivi, ruskohaikara, ruskoharakkalepinkäinen, ruskohaukkakehrääjä, ruskohelmipöllö, ruskohuiskukerttu, ruskohömötiainen, ruskoinkakolibri, ruskoinkasirkku, ruskojakamari, ruskojalohaukka, ruskojuovanapsija, ruskokarakara, ruskokardinaali, ruskokehrääjä, ruskokerttu, ruskokerttusieppo, ruskokerttutimali, ruskokiivi, ruskokipuaja, ruskokirjotikka, ruskokivikyyhky, ruskokoukkukolibri, ruskokruunukerttuli, ruskokulmatangara, ruskokultapyrstö, ruskokyyhkyrääkkä, ruskokäärmekotka, ruskolatuskanappari, ruskoleiju, ruskolevä, ruskolilja, ruskolinnaorneero, ruskoloistoharakka, ruskoluhtahaukka, ruskoluhtakana, ruskoluri, ruskomaki, ruskomangrovekana, ruskomarhi, ruskomedestäjä, ruskomerikotka, ruskomesikko, ruskosuula