ruskistus

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ruskistus (39)

  1. ruskistaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈruskist̪us/
  • tavutus: rus‧kis‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ruskistus ruskistukset
genetiivi ruskistuksen ruskistusten
ruskistuksien
partitiivi ruskistusta ruskistuksia
akkusatiivi ruskistus;
ruskistuksen
ruskistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi ruskistuksessa ruskistuksissa
elatiivi ruskistuksesta ruskistuksista
illatiivi ruskistukseen ruskistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ruskistuksella ruskistuksilla
ablatiivi ruskistukselta ruskistuksilta
allatiivi ruskistukselle ruskistuksille
muut sijamuodot
essiivi ruskistuksena ruskistuksina
translatiivi ruskistukseksi ruskistuksiksi
abessiivi ruskistuksetta ruskistuksitta
instruktiivi ruskistuksin
komitatiivi ruskistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ruskistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ruskistus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä ruskistaa (ruskist- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

ruskistusvastus

Aiheesta muualla[muokkaa]