rusketus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]rusketus (39)
- ihon tummuus, joka on seurausta (auringon) ultraviolettisäteilylle altistumisesta
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈrusket̪us/
- tavutus: rus‧ke‧tus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rusketus | rusketukset |
| genetiivi | rusketuksen | rusketusten rusketuksien |
| partitiivi | rusketusta | rusketuksia |
| akkusatiivi | rusketus; rusketuksen |
rusketukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rusketuksessa | rusketuksissa |
| elatiivi | rusketuksesta | rusketuksista |
| illatiivi | rusketukseen | rusketuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rusketuksella | rusketuksilla |
| ablatiivi | rusketukselta | rusketuksilta |
| allatiivi | rusketukselle | rusketuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rusketuksena | rusketuksina |
| translatiivi | rusketukseksi | rusketuksiksi |
| abessiivi | rusketuksetta | rusketuksitta |
| instruktiivi | – | rusketuksin |
| komitatiivi | – | rusketuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rusketukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rusketus- | |
Etymologia
[muokkaa]verbi ruskettaa (heikko vokaalivartalo rusketa- ) + johdin -us tai verbi ruskettua (vartalo rusketu- ) + johdin -s
Käännökset
[muokkaa]1. ihon tummuus
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- rusketus Kielitoimiston sanakirjassa