ruskettunut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ruskettunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä ruskettua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ruskettunut | ruskettuneet |
| genetiivi | ruskettuneen | ruskettuneiden ruskettuneitten |
| partitiivi | ruskettunutta | ruskettuneita |
| akkusatiivi | ruskettunut; ruskettuneen | ruskettuneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ruskettuneessa | ruskettuneissa |
| elatiivi | ruskettuneesta | ruskettuneista |
| illatiivi | ruskettuneeseen | ruskettuneisiin ruskettuneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ruskettuneella | ruskettuneilla |
| ablatiivi | ruskettuneelta | ruskettuneilta |
| allatiivi | ruskettuneelle | ruskettuneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ruskettuneena | ruskettuneina |
| translatiivi | ruskettuneeksi | ruskettuneiksi |
| abessiivi | ruskettuneetta | ruskettuneitta |
| instruktiivi | – | ruskettunein |
| komitatiivi | – | ruskettuneine |