ruostua
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
- raudan tai teräksen hidasta muuttumista hauraaksi ruosteeksi hapen ja kosteuden vaikutuksesta
- Rauta ruostuu helposti, ellei sitä suojata pintakäsittelemällä.
- (kuvaannollisesti) huonontua
- Taitoni ovat ruostuneet pahasti.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈruo̯st̪uɑˣ/
- tavutus: ruos‧tu‧a
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: ruoste
- verbit: ruostuttaa
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ruostua Kielitoimiston sanakirjassa