ruokoton

Suomi

Adjektiivi

ruokoton (34-C) (komparatiivi ruokottomampi, superlatiivi ruokottomin) (taivutus[luo])

1. hävytön, häpeämätön, rivo
2. siivoton, siivoamaton, epäsiisti

Ääntäminen

• IPA: /ˈruo̯kot̪on/
• tavutus: ruo‧ko‧ton

Etymologia

substantiivi ruokko (heikko vokaalivartalo ruoko-) + johdin -ton

Liittyvät sanat

• räävitön

Johdokset

• adverbit: ruokottomasti
• substantiivit: ruokottomuus

Aiheesta muualla

• ruokoton Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 1120 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa