ruokkoa

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ruokkoa

  1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivi sanasta ruokko

Verbi[muokkaa]

(taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä ruokota

  1. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä ruokota
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä ruokota