ruokki

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Ruokki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
Ruokki.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ruokki (5-A)[1]

  1. mikä tahansa ruokkien heimoon (Alcidae) kuuluva lintulaji tai sellaisen yksilö
  2. edellisistä erityisesti Alca-suvun ainoa laji (Alca torda) tai tämän yksilö
  3. (murteellinen) oven suljettuna pitämiseen käytettävä haka

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈruo̯kːi/, [ˈruo̞k̟ːi]
  • tavutus: ruok‧ki

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ruokki ruokit
genetiivi ruokin ruokkien
(ruokkein)
partitiivi ruokkia ruokkeja
akkusatiivi ruokki;
ruokin
ruokit
sisäpaikallissijat
inessiivi ruokissa ruokeissa
elatiivi ruokista ruokeista
illatiivi ruokkiin ruokkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ruokilla ruokeilla
ablatiivi ruokilta ruokeilta
allatiivi ruokille ruokeille
muut sijamuodot
essiivi ruokkina ruokkeina
translatiivi ruokiksi ruokeiksi
abessiivi ruokitta ruokeitta
instruktiivi ruokein
komitatiivi ruokkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ruoki-
vahva vartalo ruokki-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

pohjoissaamen ruokke < skandinaavinen laina, vrt. muinaisnorjan hrókr ’merimetso’;[2] Kirjakielessä sana esiintyy ensi kertaa A. J. Malmbergin kirjassa Fauna Fennica 1872.[3]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yläkäsitteet[muokkaa]
Vieruskäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • ruokki Kielitoimiston sanakirjassa
  • ruokki Tieteen termipankissa

Verbi[muokkaa]

ruokki

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä ruokkia

Viitteet[muokkaa]

  1. Väisänen, R. A., Högmander, H., Björklund, H., Hänninen, L., Lammin-Soila, M., Lokki, J. & Rauste, V. 2006: Maailman lintujen suomenkieliset nimet (Finnish Names of the Birds of the World). 2., uudistettu painos (2nd edition). – BirdLife Suomi – BirdLife Finland, Helsinki – https://www.birdlife.fi/lintutieto/maailman-lintulajien-suomenkieliset-nimet/ [24. lokakuuta 2012].
  2. Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja R–Ö. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-717-712-7, ISSN 0355-1768.
  3. Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 325. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.