ruokailu

Suomi

Substantiivi

ruokailu (2)

ateriointi
tilaisuus tai tapahtuma ruokailemista varten
Kouluissa pitäisi oppilaita velvoittaa ruokailuun osallistumiseen.

Ääntäminen

IPA: /ˈruo̯kɑi̯lu/
tavutus: ruo‧kai‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ruokailu	ruokailut
genetiivi	ruokailun	ruokailujen ruokailuiden ruokailuitten
partitiivi	ruokailua	ruokailuita ruokailuja
akkusatiivi	ruokailu; ruokailun	ruokailut
sisäpaikallissijat
inessiivi	ruokailussa	ruokailuissa
elatiivi	ruokailusta	ruokailuista
illatiivi	ruokailuun	ruokailuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ruokailulla	ruokailuilla
ablatiivi	ruokailulta	ruokailuilta
allatiivi	ruokailulle	ruokailuille
muut sijamuodot
essiivi	ruokailuna	ruokailuina
translatiivi	ruokailuksi	ruokailuiksi
abessiivi	ruokailutta	ruokailuitta
instruktiivi	–	ruokailuin
komitatiivi	–	ruokailuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	ruokailu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi ruokailla (vokaalivartalo ruokaile- ) + johdin -u

Käännökset

1. ruokailu, ateriointi

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

1. ruokailutapahtuma

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Yhdyssanat

joukkoruokailu, kouluruokailu, ruokailuaika, ruokailuhuone, ruokailunurkkaus, ruokailuryhmä, ruokailusyvennys, ruokailutauko, ruokailutila, ruokailutottumus, ruokailuväline, sormiruokailu

Aiheesta muualla

ruokailu Kielitoimiston sanakirjassa
Artikkelit 772, 1168 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa