runotar
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- runoilijan muusa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈrunot̪ɑr/
- tavutus: ru‧no‧tar
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | runotar | runottaret |
| genetiivi | runottaren | runotarten runottarien |
| partitiivi | runotarta | runottaria |
| akkusatiivi | runotar; runottaren |
runottaret |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | runottaressa | runottarissa |
| elatiivi | runottaresta | runottarista |
| illatiivi | runottareen | runottariin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | runottarella | runottarilla |
| ablatiivi | runottarelta | runottarilta |
| allatiivi | runottarelle | runottarille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | runottarena (runotarna) |
runottarina |
| translatiivi | runottareksi | runottariksi |
| abessiivi | runottaretta | runottaritta |
| instruktiivi | – | runottarin |
| komitatiivi | – | runottarine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | runottare- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
runotar- | |
Etymologia
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- runotar Kielitoimiston sanakirjassa