runosuoni

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

runosuoni (26)

  1. runoja kirjoittavan henkilön luomisvoimaa ja tuotteliaisuutta kuvaava ilmaisu
    Hänen runosuonensa on ehtynyt aiemman vuolaan kauden jälkeen.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrunoˌsuo̯ni/
  • tavutus: ru‧no‧suo‧ni

Etymologia[muokkaa]

yhdyssana sanoista runo ja suoni

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vieruskäsitteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]