rukoilevainen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
rukoilevainen (38) (komparatiivi rukoilevaisempi, superlatiivi rukoilevaisin) (taivutus [luo])
- (vanhahtava) sellainen, jolla on tapana harjoittaa rukousta
Substantiivi[muokkaa]
rukoilevainen (38)
- (kristinusko) luterilaisen rukoilevaisuus-liikkeen jäsen tai kannattaja
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rukoilevainen | rukoilevaiset |
| genetiivi | rukoilevaisen | rukoilevaisten rukoilevaisien |
| partitiivi | rukoilevaista | rukoilevaisia |
| akkusatiivi | rukoilevainen; rukoilevaisen |
rukoilevaiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rukoilevaisessa | rukoilevaisissa |
| elatiivi | rukoilevaisesta | rukoilevaisista |
| illatiivi | rukoilevaiseen | rukoilevaisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rukoilevaisella | rukoilevaisilla |
| ablatiivi | rukoilevaiselta | rukoilevaisilta |
| allatiivi | rukoilevaiselle | rukoilevaisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rukoilevaisena (rukoilevaisna) |
rukoilevaisina |
| translatiivi | rukoilevaiseksi | rukoilevaisiksi |
| abessiivi | rukoilevaisetta | rukoilevaisitta |
| instruktiivi | – | rukoilevaisin |
| komitatiivi | – | rukoilevaisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rukoilevaise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rukoilevais- | |