ruiskautella

Suomi

Verbi

ruiskautella (67-C) (taivutus[luo])

1. (frekventatiivinen) ruiskauttaa

Etymologia

verbi ruiskauttaa (heikko vokaalivartalo ruiskaut|a- + pääte -ella)

Käännökset

1. frekventatiivinen: ruiskauttaa

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille. Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: ruiskautteleminen

Aiheesta muualla

• ruiskautella Kielitoimiston sanakirjassa