rufe

Wikisanakirjasta

Saksa[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

rufe

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä rufen
  2. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä rufen
  3. (taivutusmuoto) konjunktiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä rufen
  4. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä rufen